Pala koivutapettia ja korisvessaa

Moi pitkästä aikaa! Meidän saunan vilpola alkaa olla esittelykunnossa, joten tässäpä pieni kurkistus sinne. 

Seinä kaipasi ehdottomasti jotain väriä, ja niinpä tapetoimme pintaan koivua muistuttamaan talvellakin mökkisaunan maisemasta. Ja paino sanalla tapetoimme. Uskalsimme siis lopulta tarttua itse liisteriin ja rulliin, vaikka sitä kovasti täällä>> epäilin!

Lisäksi saimme vilpolan pikkuruisen vessan käyttökuntoon. Deadline oli entisen korisjengini saunailta tulevana lauantaina. Tässä syy, miksi korisjengi toimi motivaattorina valmiiksi saamiselle:

Vessa on muutenkin sisustettu aiheeseen liittyen, mutta se ansaitsee ihan oman postauksensa.

Ihanaa viikonloppua!

Sioo käsitelty harmaa terassi 3 kuukauden jälkeen

Meillä on harmaa terassi!
Vaikka terassin käsittelystä on aikaa vasta 3 kuukautta, väri on muuttunut silminnähtävän selvästi. Sioo Puunkäsittelyllä luvataan tuloksia jopa kuuden viikon jälkeen, ja omin silmin nähtynä voimme sanoa näin olevan. Terassi käsiteltiin 13.5. (siitä juttua täällä>>>) ja harmaantumista ja värin kirkastumista tapahtuu koko ajan. Hyvä vertailukohde on etupihan terassi, jota emme vielä käsitelleet (tarkoitus on tehdä se tulevana viikonloppuna), ja väriero on tooodella selvä.

Kuviin on vaikea saada todellista väriä, mutta ennen-jälkeen-vertailukuvat kertovat olennaisen:



Terassi ennen Sioo puunkäsittelyä

Terassi 3 kk Sioo Puunkäsittelyn jälkeen

Sioon juju on se, että käsittely tekee puun väristä noin vuodessa kauniin ja luonnollisen hopeanharmaan, minkä lisäksi aineella on liuta hyviä ominaisuuksia, kuten myrkyttömyys ja jopa 10 vuoden huoltoväli. Jo nyt terassi ikäänkuin hohtaa kauniin harmaana ja pinta tuntuu mukavalta jalalle. Tykkään!

Arvatkaa suosittelenko AEG:n kodinkoneita

Viime päivitys keskittyi toistamiseen hajonneeseen AEG:n tiskikoneeseen. Tällä kertaa vuorossa oli pyykkikone, AEG:tä luonnollisesti sekin.

Pyykkikone alkoi taannoin pitää outoa ääntä siinä vaiheessa, kun rumpu lähti kunnolla pyörimään. Äänitimme räminää ja kävimme huoltoliikkeessä diagnosoimassa todennäköiseksi syyksi vian pesukoneen moottorissa, vaikka äänen kohdalla, koneen vasemmalla puolella, ei pitäisi mitään ääntä pitäviä osia ko. koneessa olla. Varaosat lähtivät tilaukseen ja huoltomies saapui paikalle vajaassa viikossa. Jotain osia sinne vaihdettiin, ja koneen piti olla kunnossa.

Huoltomies oli käytännössä juuri kurvannut pois pihasta, kun tiskikone (siis se jo kahteen kertaan korjattu, ja siis se AEG-merkkinen) alkoi piipata virhekoodia. Ohjekirjasta selvisi virhekoodin ,20 viittaavan vedenpoiston ongelmiin, mikä on hoidettavissa kotikonsteinkin. En sitten soitellut huoltomiehen perään vaan putsailimme konetta illalla itse ja vika parista pesukerrasta poistuikin.

Pyykkikoneen osalta korjauksen jälkeen ensimmäinen pesukerta pitkällä ohjelmalla meni äänettömästi, mutta parin päivän päästä sama räminä alkoi uudestaan. Lyhyillä ohjelmilla ääntä ei tule, mutta pitkällä ohjelmalla kyllä. Ja tiskikone hälyttää aina noin joka kolmannella pesukerralla tuota samaa virhekoodia.

Hohhoijaa. Edessä taitaa olla jälleen soitto Lahden Kodinkonehuoltoon. Heiltä olemme kyllä saaneet loistavaa palvelua, mutta ihan koko ajan ei sieltä viitsisi miehiä meillä juoksuttaa.

Onneksi nämä viat tapahtuvat näin takuuaikana, mutta kauhulla jo odottelen korjauslaskuja vuoden päästä, kun takuu umpeutuu. Ilman tiskikonetta sitä vielä hetken selviääkin, kun aina voi tiskata käsin, mutta pyykkikoneen puuttuminen, etenkin lapsiperheessä 1,5 viikon lomareissun jälkeen, on jo vähän hermoja raastavampaa.

Niin, että suosittelisinko AEG:n kodinkoneita? No en. Onkohan kellään hyviä kokemuksia AEG:stä?

Vaan eipä se elämä nyt tähän kaadu, nautitaan kesästä ja vaikkapa saippuakuplista!

AEG teki sen taas

Kuva-arvoitus: mikä kuvasta puuttuu:

Aika tasan vuosi sitten, 24.5., kirjoitin jutun "Tarvitaanko keittiössä kuivauskaappia>>". Hieman sarkastinen pohdinta liittyi rikki menneeseen AEG Favorit tiskikoneeseen, vain reilu kuukausi käyttöönoton jälkeen. No, vuosipäivän kunniaksi AEG teki sen taas. Nyt sen verran haastavasti, että koko kone kuskattiin huoltoon. Viimeksi vika liittyi toiminnallisuuteen, tällä kertaa koneesta oli murtunut alaosa:

Ja eikun tiskaamaan! Viimeksi saatu elämää helpottava vinkki astioiden kuivaamisesta tyhjässä tiskikoneessa ei sekään nyt toimi. Pinnat kuitenkin Lahden Kodinkonehuollolle, joka hoiti takuuhuollon tälläkin kertaa varsin mallikkaasti, nyt lisäksi nopeasti: kone vietiin maanantaina ja tänään perjantaina se on luvattu kotiuttaa. Ei sillä, etten tiskaamisesta tykkäisi...

Harmaa terassi Sioo Puunkäsittelyllä

Noniin, nyt on terassi käsitelty! Viime viikonlopun upea sää antoi hyvät puitteet käsittelylle, jonka vaatimukset olivat:

• ei sadetta käsittelykertojen (3 kpl) välissä
• ei suoraa auringonpaistetta
• ei alle +5 asteen lämpötilaa käsittelykertojen välissä

Toiveemme oli luonnollisen harmaa terassi, ja lopulta törmäsimme Suomessa vielä suhteellisen tuntemattomaan Sioo Wood Puunkäsittelyyn >>. Harmauden lisäksi innostuimme Sioon muistakin lupauksista:

• kaunis, puhdas ja hopeanharmaa puupinta
• tehokas suoja likaa ja hyönteistuhoja vastaan
• huolto minimaalista: ei vaadi vuosittaista käsittelyä, kestää jopa 10 vuotta (arvostamme!)
• ehkäisee halkeilemista ja tikkuja
• myrkytön, ympäristöystävällinen ja vesiohenteinen

Kun maahantuoja Rakennuskemia tarjosi mahdollisuuden testata Sioota blogiyhteistyön merkeissä, tartuimme tilaisuuteen. Tarkoitus oli käsitellä terassi jo viime kesänä, mutta venytimme käsittelyä liian pitkälle, ja noiden yllä mainittujen syiden takia käsittely siirtyi talven yli (juttua täällä>>). Mutta käsitelty se nyt on, ja tässäpä tarinaa, miten homma hoitui.

Takaterassillahan on kokoa reilu 50 neliötä, joten ei liene yllätys, että suuri toive oli, että käsittely kävisi helposti.

Terassissa riitti jonkin verran käsiteltävää.

Naapuri sattui käsittelemään omaa terassiaan edellisenä päivänä, ja häneltä bongasimme loistavan työvälineen käsittelyyn, Tikkurilan terassiöljylastan. Niinpä lauantaiaamuna odottamassa olivat lasta ja nämä kanisterit:

Sioo Puunkäsittelyn työvaiheet

Sioo käsittely koostuu kahdesta vaiheesta, pohjustuksesta ja suojauksesta. Ennen käsittelyä terassi on puhdistettava öljystä, maalista ja liasta, mutta koska tässä tapauksessa oli kyse vuoden vanhasta, käsittelemättömästä terassista, pesimme terassin ihan vedellä ja harjalla.

1. vaihe: Sioo Pohjustus

Ensimmäinen työvaihe on pohjustus. Siinä levitetään pohjustusainetta kahteen kertaan. Kertojen välissä on oltava vähintään kaksi tuntia väliä. Koska aurinko alkaa paistaa terassille puolenpäivän jälkeen, piti käsittely aloittaa aikaisin, jotta pohjustus saataisiin tehtyä yhden päivän aikana ilman suoraa auringonpaistetta. Tarkemmat käsittelyohjeet löytyvät täältä>>, mutta vinkiksi, että tuo terassiöljylasta toimi täydellisesti. Aine on hyvin litkua ja helposti levittyvää, joten työ sujui hyvinkin ripeästi. Aikaa yhteen käsittelykertaan meni vähän yli tunti, toisella kerralla hiukan vähemmän.

Tikkurilan terassiöljylasta ja Teen jalat.
Lasta oli sopivasti juuri kahden laudan levyinen

2. vaihe: Sioo Suojaus

Kun pohjustuksen toisesta levityskerrasta on kulunut aikaa vähintään neljä tuntia, levitetään päälle Sioo Suojaus. Meidän piti tosin auringon takia odottaa seuraavaan aamuun. Aloitimme levityksen samaisella terassiöljylastalla, mutta Sioo Suojausaine olikin koostumukseltaan erilaista kuin Sioo Pohjustus, eikä lasta toiminut hieman maitomaisen aineen levityksessä. Onneksi tilalle löytyi pensseli, joka oli tähän tarkoitukseen ehdottoman hyvä väline.

Kun lasta oli kahden ja pensseli vain yhden laudan levyinen, kesti levitys lähes tupla-ajan. Käsittely poikkesi pohjustusvaiheesta myös teknisesti, tarkemmat ohjeet täällä>>.

Sioo Suojausaineen levitys pensselillä. Ja Teen jalat.

Sioo Puunkäsittelyaineen menekki

Sioon sivuilla 1. vaiheen, Sioo Puunkäsittely Pohjustuksen, menekin sanotaan olevan ensimmäisen levityskerran osalta 6-8m2/litra ja toisen levityskerran osalta 10-12m2/litra. Todelliset määrät menivät aika lailla näihin raameihin. Meillä ensimmäisellä levityskerralla litra Sioota riitti 7,2 neliöön ja toisella levityskerralla litralla sudittiin lähes 14 neliötä.

2. vaiheen, Sioo Puunkäsittely Suojauksen, menekiksi Sioon sivut antavat 8-12m2/litra. Meillä litra riitti 9 neliöön, joten oletamme, että suunnilleen oikein käsittelyn teimme.

Harmaa terassi vuodessa

Nyt Sioon annetaan vain vaikuttaa. Lopullinen vaikutus ja suojaus tapahtuu 4-8 viikossa, jolloin vaalentumisprosessi käynnistyy. Jo vuoden päästä pinnan pitäisi hohtaa kauniin hopeanharmaana. Etuterassia emme samana viikonloppuna viitsineet käsitellä, kun jostain oli päästävä sisäänkin, mutta onneksi siinä on alaa vain parikymmentä neliötä. Homma vaikka pariksi arki-illaksi.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan lopputulosta. Lupaan laittaa kuvia väristä säännöllisesti!


*Blogiyhteistyö Rakennuskemian kanssa

Aika käsitellä terassi harmaaksi

Viime aikoina muutamakin blogin lukija on kysellyt, miltä terassimme tällä hetkellä näyttää. Kyselyt liittyvät viime kesän postaukseen >>, jossa iloitsin löytämästämme Sioo Wood Puunkäsittely -aineesta>>. Meillehän tarjoutui mahdollisuus testata Sioota blogiyhteistyönä maahantuojan, Rakennuskemian, kanssa. Jos kaikki olisi sujunut kuten siellä kuuluisassa Strömsössä, niin nyt postaisin teille mallikuvia vuoden verran harmaantuneesta terassista. Vaan kuinkas kävikään. Ei uutta auringon alla, terassi näyttää vielä tältä:

Sillä meillehän sattui pikkuinen kämmi. Olimme ajatelleet käsitellä terassin viime elokuun hellejaksolla, mutta niinpä vain juuri käsittelyviikonloppuna alkoivat sateet, emmekä uskaltaneet käsittelyä tehdä. Käsittely koostuu nimittäin kolmesta vaiheesta, joiden välissä (tai heti jälkeen) ei saa sataa eikä toisaalta olla alle 5 astetta lämmintä. Sen jälkeen yhtenäistä täysin sadetonta viikonloppua ei tullut ennen syyskuun puoliväliä, jolloin yksi viikonloppu näytti lupaavalta.

Päätimme kuitenkin kysäistä Rakennuskemialta vahvistusta, ja heidän neuvonsa oli jättää käsittely kuitenkin seuraavaan kevääseen. Jo saderiskin ja kylmien öiden takia, mutta myös siksi, ettei ollut yhtään huonompi asia, että antaisimme kyllästetyn puun kuivua ja haihduttaa kyllästysaineita vielä puoli vuotta,

Vaan nyt odotus on ohi: kevät tuli ja näiden kimppuun käytiin tänään heti aamusta:

Tällä kertaa emme nimittäin aikoneen missata tilaisuutta. Huomenna on vuorossa kakkosvaiheen käsittely, eli vasemmanpuoleinen kanisteri. Kerron käsittelystä sen jälkeen vielä tarkemmin ja sitten vain jäämme seuraamaan, miten puu alkaa muuttaa väriään.

Kylpyhuoneen puuritilän toteutus

Edellinen postaus (Ehkä paras ratkaisu talossa) herätti sen verran kysymyksiä saunan pesuhuoneen puuritilän toteutuksesta, että kerronpa siitä tässä kuvien kera.

Tavoitetila oli siis tämä jalkojen alla ihanalta tuntuva puuritilä, jonka halusimme saunan pesuhuoneeseen mökkitunnelmaa tuomaan.

Toteutus on lopulta hyvinkin yksinkertainen. Pesuhuoneen lattiavalussa ritilän kohdalle jätettiin halutun kokoinen syvennys, jonne tuli lattiakaivo kaatoineen. Syvennys laatoitettiin kuten muukin lattia.

Yllä olevassa kuvassa näkyy ritilän alapuoli. Timpuri teki ritilän mittatilaustyönä hieman aukkoa pienemmäksi, jotta sen voi tarvittaessa nostaa pystyyn, joko kuivumaan tai esimerkiksi lattiakaivoa siivotessa. Materiaali on haapaa, joka on kertaalleen käsitelty Tikkurilan mustalla Supi-saunavahalla. Alapuolella on neljä poikkilautaa, joiden alla on muoviset korotuspalat tasapainottamassa ritilää kaadon mukaan. Näin se ei myöskään lonksu eikä puu jää kuivuessaan kosketuksiin veden kanssa.

Alla näkyy vielä korotuspalojen erikokoisuus, eli keskellä on paksummat palat, koska aukko on kaadon takia siinä syvempi.

Jalkatuntuma on ihana. Joten jos joku on tällaista harkinnut, niin toteutukseen vain!

Ehkä paras ratkaisu talossa

Kävimme tänään saunassa. Kun Tee ja pojat lähtivät jo sisälle, jäin hetkeksi nauttimaan jälkilöylyistä itsekseni. Luksusta. Suihkussa tuli mieleen, etten ole muistanut lainkaan kirjoittaa yhdestä aivan parhaimmista ratkaisuista talossa; saunan suihkutilan puuritilästä.

Ihastuimme ajatukseen puuritilästä jo talon suunnitteluvaiheessa, kun Tee näki sattumalta jossain kuvan toteutuksesta. Ajatus puusta jalkojen alla suihkussa ollessa tuntui sen jälkeen täysin vastustamattomalta ja niin mökkisaunamaiseen tunnelmaamme sopivalta, että toteutettavahan se oli.

  

Toteutus on itse asiassa yksinkertaista. Valun yhteydessä ritilän kohdalle tehtiin syvennys, jonne lattiakaivo tuli. Puuritilän teki timpurimme. Materiaali on samaa kuin saunan lauteet, eli Tikkurilan mustalla Supi saunavahalla käsiteltyä haapaa, vain kapeampana.

Ja tuntuuhan se upealta jalan alla; lämpimämmältä, pehmeämmältä ja tunnelmalliselta. Suosittelen.

Lastenhuoneen sisustus ja vaahtomuovipatja

Lastenhuone, etenkin leikkihuone, kuuluu niihin huoneisiin, joissa loistava sisustusidea on jäänyt odottamaan sitä kuuluisaa "sitten kun on aikaa" -toteutusvaihetta. Halusimme ehdottomasti tehdä lastenhuoneen sisustuksen lapsia varten ja niinpä huoneeseen tuli maja:

Mietimme pitkään, minkälaiseksi majan tuunaamme, sitä huippuideaa ei vain tuntunut löytyvän. Loppusuoralla vaihtoehtoina olivat jätskikioski ja bussi, joista lopulta muodostui tietysti School bus -tyylinen jätskibussi!

Ulkokuoresta lisää myöhemmin, tässä tekstissä sananen majan sisäpuolesta. Sisäpuolen on tarkoitus olla sekä leikkipaikka, lukunurkka että lasten kasvaessa jopa nukkumapaikka, ainakin yövieraiden kanssa. Majaan piti siis saada patja. Mutta ei ihan mikä tahansa patja. Kriteerit olivat:

• leveys majan lattian koko leveys (= 94cm)
• pituus sopiva leikkejä varten, eli ettei patja ulotu oven eteen (= 155cm)
• pituus sopiva nukkumista varten, majaan kuitenkin hyvin mahtuen (= 190cm)

Koska patjan piti olla erikoismitoilla, oli vaahtomuovipatja fiksuin ratkaisu. Vaahtomuovipatjan saa mittojen mukaan muutamistakin paikoista, mutta edullisin ratkaisu löytyi Tampereen Vaahtomuovista (vaahtomuovi.net). Sieltä 94x190x7 -mittainen patja, jonka saimme vielä valmiiksi 94x155 ja 94x35 mittoihin katkaistuna maksoi postituksineen 116 euroa.

Kiitos kädentaitoisen äitini (ja ei, ominaisuus ei ole periytynyt, valitettavasti), vaahtomuovipatja sai Pee 1:n ja Pee 2:n suuresti arvostaman päällisen. 

Vaahtomuovipatja 94x155x7cm äitini päällystämänä.

Ja patjan lisäosa 94x35x7cm päällystettynä.

Jokainen auto on äidin kädenjälkeä. Kyllä nuo äidit vaan osaavat, kiitos!

Lopputulos oli kuin majaan tehty... niin no, sitähän tässä kai haettiinkin.

Sisältä puuttuu enää lukuvalo, kirjahylly, ratti, pari tyynyä ja jotain seinille sopivaa. Enää.

P.s. Sain Tillinraksan N:ltä blogihaasteen sisustustyylini muodostumisesta. Lupailin tekstiä jo huomiselle sunnuntaille, mutta pahoin pelkään, että petän lupaukseni. Juuri tällä hetkellä teksti voisi ennemminkin olla "synttäripöydän antimet 5v.-juhliin". Nimimerkki "2/3 juhlat takana, viimeiset edessä". Mutta jonain päivänä vielä!

Nordpeis Havanna: ensimmäinen tuli takassa

Vihdoin oli tämän kuvan vuoro:

Ensimmäiset tulet takassa! Eihän näitä odoteltukaan kuin kymmenisen kuukautta. Odotusaika venähti noinkin suureksi, sillä saimme hormin asennettua vasta marraskuussa, ja nuohooja tarkasti takan vasta tällä viikolla. Tarkastamattomassa takassa emme uskaltaneet poltella kuin kynttilöitä.

Ja hyvältähän elävä tuli näyttää! Ja hyvältä näyttää myös Nordpeis Havanna -takka. Tuli palaa jotenkin erityisen kauniisti (ihan näin puolueettomilla ja kymmenen kuukautta malttamattomasti hetkeä odottaneilla silmillä katsottuna), ja salmiakkimuotoinen takka sopii tilaan kuin valettu; tulen näkee niin sisään astuessa, sohvalta tuijotellessa tai keittiössä ruokaa laittaessa.

 

Tällä hetkellä olo on kovin onnellinen. Leuto pakkaspäivä sujui koko perheen voimin järvellä luistellen ystäväperheen kolaamalla kentällä. Luistelun perään lämmiteltiin omassa ihanassa saunassa, minkä jälkeen sytytettiin takkaan tuli ja nautiskeltiin tortilloista. Voin sanoa, että kyllä kannatti, niin rakentaminen kuin maalle muutto. Elämä on aika ihanaa.
Jaksakaahan te sisukkaat raksailijat: kaikki se työ palkitaan vielä!

Kylmyys tuli taloon

Viime viikkojen pakkaset ovat laittaneet monet talot koetukselle. Mielenkiinnolla itsekin odotimme, kuinka uusi koti käyttäytyy, kun mittari laski alle -20 asteen. Ja huonostihan se käyttäytyi. Pahimmillaan täällä hytistiin alle 16 asteessa. Näille oli käyttöä:

Meillähän talo lämpiää, ja viilenee, maalämmöllä. Lattioissa kiertää Viessmannin maalämpöpumpun pumppaama vesi, ja kun ymmärrettiin (no myönnän jälleen, minä en ole vieläkään ymmärtänyt) säätää lämmityskäyrääkin oikein, niin lämpötila on ollut ihan mukava. Ei koskaan mikään erityisen lämmin, mutta mukava. Aina siihen saakka, kunnes elohopea valahti lähemmäs -30 astetta.

19 asteessa minä vielä väitin, ettei talvella sisällä pitäisikään pärjätä t-paidassa, turhaa energiankulutusta vain. 18 asteessa yritin vielä muistella, että kyllähän edellisessäkin (vuonna 1953 rakennetussa...) kodissa piti välillä vetää villapaitaa päälle. 17 asteessa myönnyin, että soitetaan vain sinne huoltoon.

Pumppu hankittiin aikanaan LämpöYkköseltä, joten huoltokin tilattiin heiltä. Ja siitäpä tulikin mielenkiintoiset kaksi päivää. LämpöYkkönen hoitaa huollot nimittäin tekstiviestein! Huolto on toki auki 24/7, mutta jotenkin tuntuu, että helpommalla olisivat kaikki päässeet, jos olisimme saaneet huoltomiehen paikalle. Mr T tekstaili huollon kanssa kaikkiaan noin neljä tuntia availlen, säädellen ja kuvaten pumppua. Kauhulla vain mietin, mitä olisi käynyt, jos Tee olisi ollut reissussa nuo päivät; minä ja Peet 1 ja 2 retkellä teknisessä tilassa setvimässä pumpun saloja.

Syykin löytyi lopulta: ilmeisesti jo asennuksen yhteydessä sähkövastuksen ylilämpösuoja oli lauennut, minkä takia pumppu ei, jos oikein ymmärsimme, käyttänyt lisäsähköä veden lämmittämiseen. Kuuden kilowatin pumppu ja 135 metrin kaivo riittivät lähemmäs 30 asteen pakkasilla lämmittämään lattiassa kiertävän veden vajaa 30 asteiseksi, mikä ei sitten ihan riittänyt lämmittämään taloa.

Oli tässä myös onni onnettomuudessa. Maalämpöpumppua avatessa Tee huomasi, että lämminvesivaraajaa ruostumiselta suojaava sähköanodi oli jäänyt jo asennuksessa maadoittamatta ja oli näin pois toiminnasta. Tätä ei olisi varmaan koskaan huomattu, jos lämmitysongelmia ei olisi tullut. Ja ainakin Tee tuntee nyt pumpun perinpohjaisesti.

Nyt lämpöä on noin 22 astetta. Neljän, ja etenkin kuuden, asteen ero on muuten sisätiloissa huikea.

Lämpimiä pakkaspäiviä!

p.s. Harmittaa: henkinen takarajani max. kuukauden kirjoitustaukoon ylittyi viidellä päivällä. Pitää ryhdistäytyä.